Sosiaalinen media testauksesta oppimisen tukena!

Tässä päivänä jos toisenakin on erilaisissa porukoissa jääty ihmettelemään että mitä tapahtuu Suomen testauskentällä erilaisten sosiaalisten medioiden suhteen. Suomeksi löytyy vähän materiaalia, ja suomalaiset vaikuttavat kovin hiljaisilta, jopa poissaolevilta valtakanavissa. Pohdittiin sosiaalisen median käytön koulutusta, mietittiin paikkoja, joissa harjoitella ja sitä että onko oikeasti esteitä?

Mikä sosiaalinen media ja miksi?

En koita väittää olevani suuri some-asiantuntija, vaan enemmänkin hyötykäyttäjä ja hyötyjen puolestapuhuja. Kun puhun sosiaalisesta mediasta, ajattelen erilaisia palveluita, joilla olemme ihmisinä (ja organisaatioina) yhteydessä toisiimme ja rakennamme verkostoja. Ihminen oppii toiselta ihmiseltä, silloinkin kun mennään kurssille ja harjoitellaan ohjauksessa. Sosiaalisen median myötä maailma on kutistunut, ja toiset ihmiset ovat maailmanlaajuisestikin lähellä jos niin haluaa.

Sosiaalisesta mediasta tulee ensimmäisenä mieleen Facebook ja Twitter. Karkeasti sanotaan että Facebook on paikka ihmisille jotka tunnen (tai tunsin), Twitter taas on paikka ihmisille jotka haluan tuntea. Kumpaakin voi lienee käyttää molemmissa tarkoituksissa.  Sosiaalista mediaa ovat myös erilaiset blogit, jos niissä kommentointi lähtee liikkeelle ja keskustelut alkavat elää omaa elämäänsä. Vastaavasti sitä ovat erilaiset keskustelupalstat kuten ammatillisesti LinkedIn tai vaikka monen monituiset Slack-yhteisöt.

Oleellinen kysymys onkin: kenen kanssa haluat olla verkossa sosiaalinen? Mene sinne, missä he ovat.

Aloitetaanpa Twitteristä

Twitter on ehdoton lempparini. Kyseisessä mediassa olen tutustunut ihmisiin, joiden tapaamista silmäkkäin en ole malttanut odottaa, sekä kotimaassa että maailmalla. Tunne yhteisestä historiasta on mahtava tavatessasi elämäsi ensimmäistä kertaa ihmistä, jota olet seurannut twitterissä tai jonka kanssa olet päätynyt vaihtamaan kokemuksia luultuasi että olet eri mieltä jostain sinulle tärkeästä asiasta. Kohtaamiset silmäkkäin muuttuvat ensitutustumisesta syvempään tutustumiseen, ja voit suorastaan hakea juuri sitä tyyppiä twitteristä.

Jos sinulla ei ole vielä twitter-tiliä, aloita sen luomisesta. Se voi olla urasi ja oppimisesi kannalta merkittävin liike – minulle se on sitä ollut.

Twitterin käytölle on kolme moodia:

  1. Seuraa. Voit olla hiljaa ja valita ketkä sinua kiinnostavat. Twitterissä voit seurata ihmisten lausahduksia, ja voit aina myös muuttaa mieltäsi seuraamisen osalta. Kun seuraat, kyseisen tilin kirjoittamat ajatelmat sekä kyseisen tilin nostamat toisten käyttäjien ajatelmat nousevat uutisvirtaasi. Jokainen keskustelu seuraamaltasi henkilöltä ei näy automaattisesti. Mutta näet mistä asioista kyseinen henkilö välittää puhua.
    Aloita seuraamalla @testausyhdistys – se on Ohjelmistotestaus ry:n tunniste (handle). Näkisin mielelläni itseäni nostamassa suomalaisten testausihmisten hyviä ajatuksia esiin ja minun huomiooni pääsee seuraamalla minua, @maaretp. Omia lemppareitani ovat tietysti @lisacrispin @jamesmarcusbach @michaelbolton sekä erityisen ansiokkaana @testingref joka jakaa pääasiassa automatisoidusti testausaiheisia blogipostauksia ja toimii yhden pysähdyksen paikkana ajankohtaiseen testausasiaan. Suosittelen myös @softwaretestingclub -tunnusta, joka on testaajien yhteisö jonkinverran eurooppalaisemmalla painotuksella.
    Sinulle kertyy usein seuraajia seuraamalla toisia tai avaamalla keskusteluja. Jos olet yksin kulmassasi etkä koskaan sano mitään, menetät ison osan twitterin hyödystä.
  2. Jaa omaa. Jaa toisten. Voit joskus sanoa 140 merkin verran omasta ajatuksestasi. Ehkä joku pohdituttaa sinua. Ehkä olet juuri oivaltanut jotain. Sano se ja sinua seuraavat näkevät sen. Jos haluat sen näkyvän laajemmin, käytä hashtagia, esim #testaus. Korosta siis avainsanat, ja avainsanoja seuraavat osuvat sanomisiisi.
    Voit myös jakaa asioita, joita muut ovat sanoneet. Osoita tukesi toisen sanomiselle painaen Retweet-painiketta, jolloin tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin sinua seuraavat näkevät mitä jaoit. Toisekseen, hyviä asioita kirjoittavat saavat palautteen siitä että joku näkee ja kuulee, ja reagoi. Reaktiot näkyvät twitterin tiivistämissä numeroissa siitä että mistä asioista välitetään tarpeeksi. Jos jakamassasi materiaalissa on jokin tapahtuman tai teeman hashtag (esim. #testausJKL), jakosi antaa pisteitä myös hashtagille. Olisihan se mahtavaa jos @pinnalla nostaisi aina testaustapahtumat esiin tai twitterin maailmanlaajuisisa trendeissä olisi se ohjelmistoalan ja ohjelmistotestauksen suurin viisaus joskus sanottuna.
    Favorite -toiminto jakaa ihmiset. Toisen käyttävät sitä tykkää-painikkeena, mutta se on yksityisempi tykkäys. Toiset taas pitävät sitä kirjanmerkkitoimintona, jonka avulla palaavat lukemaan sisältöjä.
  3. Keskustele. Valitse joskus jotain toisten sanomista, ja kommentoi, avaa keskustelu. Koita välttää päätymistä väittelyyn, twitter on siinä todella huono. Kun tuntuu että olette vahvasti erimielisiä, vie keskustelu johonkin hieman  monipuolisempaan kanavaan. 140 merkkiä rajoituksena ei useinkaan auta tässä.

Helpoin tapa päästä alkuun on jakaa puhujien viisauksia erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumia seurataan ulkopuoleltakin, ja teet yhteisölle ison palveluksen kun twiittaat aina kun kuulet jotain jakamisen arvoista. Tai annat vahvistavan ”äänen” retwiittamalla jotakin jonkin muun tapahtumassa olevan twiittaamaa.  Pistä siis twitter-tilisi kasaan ja liity mukaan oppimaan yhteisössä toisilta. Muista erityisesti #FF (Follow Friday), eli perjantaipäivisin käytettävä hashtag sen ilmaisemiseen että suosittelet omille seuraajillesi jotain seurattavia.

Mitenkäs se Facebook sitten?

Kaikkihan on Facebookissa. Paitsi itseään kunnioittavat testaajat, olen kuullut. Itse kuitenkin siellä ainakin olen, ja Ohjelmistotestaus ry:n keskusteluista parhaat tapahtuvat siellä.

Joskus aikanaan Facebook oli minulle paikka, jossa merkitsin ystäviksi vain ihmisiä, jotka ovat kavereitani arkipäivässä, käyneet luonani kylässä tai toisin päin. Sisältö, jota jaan Facebookissa on henkilökohtaisempaa. Twitter-seuraajistani harva tietää että minulla on kaksi lasta, sen sijaan Facebook-kontaktini eivät ole voineet välttyä ko. tiedolta. Määritelmäni kontaktista ovat hieman löyhentyneet, en edelleenkään ota omaan piiriini henkilöitä joita en tunne, mutta olen oppinut tosi paljon useammalta intialaiselta online-testaus-ystävältä, joihin olen alkujaan tutustunut Twitterissä enkä vielä koskaan silmäkkäin tavannut.

Facebookissa on myös ryhmiä ja sivuja, joiden kautta on ihan mahtavaa jutella toisten kanssa. Julkiset ryhmäni toki häiritsevät (tai avartavat näkemyksiä) myös niillä kontakteillani jotka eivät testauksesta ja ketteryydestä ole innostuneet. Mutta olen päättänyt ettei se niin pahasta sitten kuitenkaan ole.

Testausyhdistys Ohjelmistotestaus ry:n Facebook-keskusteluryhmä on ihan mahtava. Ihmiset jakavat linkkejä ja keskustelevat tottuneesti helpolla kanavalla.

LinkedIn, miten niin senkin käyttö muuttuu?

LinkedIn on ammattilaisten verkostoitumissovellus. Huomaan itse että olen ollut siellä ”lähes ikuisuuden”, mutta että sen käyttötapa on vähitellen omalta osaltani ainakin muuttunut. Hyväksyn nykyisin kontakteiksi ihmisiä, joiden kanssa haluaisin olla tulevaisuudessakin kontaktissa. Joskus aikanaan kontaktini olivat ihmisiä, joiden kanssa olen tehnyt töitä, nyt sellaisilla ihmisillä on minulta julkisia suosituksia. Niitä muuten kannattaa ihmisille antaa kun tuntuu siltä että positiivinen palaute olisi paikallaan.

LinkedIn:ssä minua viehättää kolme hyvin erilaista toimintoa:

  1. Ryhmät. Keskusteluryhmät ovat joskus mukava paikka seurata mitä tapahtuu. Testausyhdistyksellä ei ole omaa ryhmää, joten käyn sisaryhteisö TestausOSY:n ryhmässä välillä kertomassa mitä teemme. Ryhmässä voi myös keskustella, mutta kaikissa ei sitä vain tapahdu. Ja ryhmissä on kolme osiota, ja logiikka (plus ylläpitäjät) joskus päättävät piilottaa tekstejä ”promotions” tai ”jobs” luokkiin, joista ei tule postia vaan niitä pitää osata aktiivisesti käydä katselemassa.
  2. Blogit. LinkedIn on nykyisin myös blogialusta, ja alusta jakelee blogiartikkeleistaan tietoja. Saatat siis saavuttaa erilaisen yleisön tänne kirjoittaessasi. Suosittelen lukemaan, monet laadukkaimmista blogiartikkeleista ovat näyttäneet olvan tällä alustalla.
  3. Omat tilapäivitykset. Omalle verkostolle pääsee tiedottamaan asioita mukavasti omilla tilapäivityksillä. Olipa kyseessä sitten kysymys jonka haluaisi esittää tai vaikka tiedotus siitä että minäkin opetan julkisia testauskursseja, tätä kautta saavuttaa ihan eri porukan kuin Twitterissä ja Facebookissa.

Mikä Slack?

Kun haluaa päästä keskusteluissa syvemmälle ja reaaliaikaisuuteen, mukaan tarinaan tulee Slack-sovellus. Se on pikaviestisovellus, jossa on erilaisia kanavia. Kanavien avulla voit yleensä valita mistä aiheista olet kiinnostunut puhumaan, ja mieltään voi muuttaa. Agile Finlandilla on Slack, jossa on kanavia erilaisten tapahtumien järkkäilylle, erilaisista teemoista puhumiselle ja vaikka yleisille kysymyksille. Testausmaailman parhaimmistoa edustaa testers.io -Slack, avoin keskusteluyhteisö kaikenlaiselle testausasialle maailmanlaajuisesti.

Skype-ryhmät

Myös Skypestä löytyy Slackin tyyppisiä keskusteluryhmiä, joiden osalta mukaan pääsemiseksi pitää tietysti löytää joku joka ryhmässä on. Itse vietän aikaani Women in Testing -ryhmässä, jossa teemat vaihtelevat testausasioista työpaikkojen haasteisiin ja nk. naisten aiheisiin (kuten maailman valloittaminen keynote-puhujana). Tapahtumien puhujilla saattaa olla vastaavia ryhmiä, joiden olemassaolo ja aktiivisuus jatkuu vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin.

Lopuksi: ajankäytöstä ja hyödyllisyydestä

Sosiaalisen median seuraaminen ja siihen panostaminen on ajankäyttöä. Liika on liikaa. Seuraamalla mitä maailmassa tapahtuu saa kuitenkin mukavaa rytmiä tekemiseen ja oppii laajentamaan omaa ymmärrystään siitä mitä testaus oikeastaan onkaan. Blogiartikkelit ovat ihan mahtavia ja monesti sisältävät hyvin käytännöllisiä ajatuksia oman työn tueksi.

Sosiaalinen media on palauttanut maailmaani ihmisiä, jotka ovat jääneet ulkopiiriin nykyisten ajankäyttövalintojen ja kiinnostusten keskellä. Vastaavasti se on tuonut maailmaani uutta tietoa ja uusia ihmisiä, jotka vievät minua eteenpäin. Toivon tutustuvani silmäkkäin tai somen puitteissa *juuri sinuun* – elämme suomenkielisessä maailmassa ja omalla kielellä tiedon jakamisessa on jotain erityisen viehättävää. Meillä on kaikilla opittavaa toisiltamme. Minä toivon tilaisuuksia tutustua sinuun ja sinun ajatuksiisi oppiakseni niistä ja verkostoituakseni kanssasi muuttaakseni yhdessä testauksen maailmaa.

 

maaret.pyhajarvi